Hahmoni on seikkailija / kirjailija nimeltään Jackson Elias. Jackson on kotoisin Connecticutista ja jäänyt jo nuorena orvoksi. Hän on pärjännyt elämässään vähäisestä koulutuksestaan huolimatta. J. Eliasta voisi kuvailla maailmanmieheksi: hän omaksuu uudet kielet helposti ja sopeutuu yllättävän nopeasti vieraisiin kulttuureihin. Hän on mieleltään utelias ja avoin (20-lvun ihmiseksi) ja kivenkova skeptikko.
Jacksonin työ liittyy lähes poikkeuksetta uskonlahkoihin jotka harrastavat tai ovat harrastaneet ihmisuhrausta. Hän on saattanut kertoa jonain bourboninhuuruisena iltana oudosta viehtymyksestään tutkia ja havainnoida yhteisöjä joissa harjoitetaan tätä makaaberia ja epäinhimillistä toimintaa. Jacksonia kiinnostaa kulteissa äärimmäinen manipulointi, hän näkee kaikki uskonnot hallinnan välineinä. Uhriuskonnoissa tämä hallinta viedään äärimmäisyyksiin ja heikkotahtoiset ihmiset suostutellaan tai pakotetaan murhaamaan tyhjien lupausten sekä mielikuvitusolentojen mahdollisten suosionosoitusten takia.
Elias ei ole akateemikko. Hänen kirjansa ovat aina kokemuspohjaisia eikä niissä käytetä tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Ne ovat tarinoita maailman syrjäisistä kolkista, leirinuotioilta ja jumalattomien pakanoiden kokoontumisista. Kirjojen kieliasussa on selkeää sensaatiohakuisuutta ja raflaavaa tekstiä, mutta Jackson pysyy pääsääntöisesti asiassa. Alla Jacksonin tuotanto sekä pienet kuvaukset kirjojen aiheista:
- Kallot joella (julk. 1910) kertoo Amazonasin altaassa asuvasta pääkallonmetsästäjäheimosta.
- Mustien taitojen mestarit (1912) Yleiskatsaus historiassa esiintyviin velhoihin / magiaperinteeseen.
- Kauhun tie (1913) käsittelee esooteristen järjestöjen organisaatiomallia ja pelon rakennetta uskonlahkon hierarkiassa.
- Savuava Sydän (1915) Kirjan ensimmäisessä puoliskossa käsitellään keski- ja eteläamerikan alkuperäiskansojen uhrausperinteitä. Toinen osa käsittelee nykyajan ihmisuhrausta keski-amerikassa.
- Kuoleman pojat (1918) Elias soluttautui Intiassa kuristamalla murhaavaan ”Thuggee” kulttin (kts. wikipedia) ja kirjoitti kokemuksistaan.
- Syyttömät lahtarit (1919) Käsittelee Brasilian Candomblé- uskonnon ihmisuhrausta possesion aikana.
- Englannin noitaringit (1920) Käsittelee noituutta Englannissa. Kirjassa haastatellaan useita aktiivisia rituaaleja suorittavia noitia.
- Musta voima (1921) Jatko-osa ”kauhun tielle” useiden lahkojen johtajien haastatteluja.
Kaikki J. Eliaksen kirjat on julkaissut Prospero kustantamo New Yorkista.
Kysyttäessä onko Jackson koskaan nähnyt matkoillaan mitään yliluonnollista, on vastaus jyrkkä ei. Hänen mielestään suurin mysteeri on se, miten tavalliset ihmiset manipuloidaan ja pelotellaan toimimaan niin brutaalilla ja julmalla tavalla. Kaikki hänen näkemänsä julmuudet ja kokemansa outoudet eivät kuitenkaan poista hänen kirjoituksistaankin huokuvaa uskoaan siihen, että kaikkien uhrilahkojen takana ovat vain vallanhaluiset ja kierot ihmiset.
Elias on työssään joutunut usein puolustamaan itseään fyysisiltä uhilta eikä pelkää käyttää nyrkkejään. Hän on täsmällinen ja neuroottisen salaileva jos kyseessä on työn alla oleva projekti tai kirja.
Mistä muut hahmot tuntevat Jacksonin?
Akateemiset hahmot voivat tuntea Jacksonin työn kautta. Vaikka hän ei varsinainen tutkija olekaan pyrkii hän kirjoissaan mahdollisimman perinpohjaiseen ja hyvää taustatyöhön. Tästä syystä hän on tuttu näky Amerikan itärannikon ylipoistoilla. Hän on myös sosiaalinen ja innokas tarttumaan keskusteluihin myös oman erikoisosaamisensa ulkopuolella.
”Laitapuolenkulkijat” voivat tuntea myös työn kautta, mutta erilailla kuin akateemikot. Jackson on usein toiminut lain väärällä puolella päästäkseen päämääriinsä. Suuriin rikoksiin hän ei syyllisty, mutta on tapauksia jossa hän on halunnut tuoda maahan kyseenalaisia tavaroita tai henkilöitä. Toisinaan on myös pitänyt ”lainata” muinaismuistoja tai kirjoja yksityiskokoelmista tai museoista. Ne on kuitenkin aina palautettu jälkeenpäin.
Jacksonilla on laaja sosiaalinen piiri ja sitä kautta hän voi tuntea henkilöitä myös muilta elämän osa-alueilta. Hän osallistuu hyväntekeväisyysillallisiin ja pyrkii järjestämään osan tutkimusrahoituksestaan tuttavapiirinsä kautta.